HJ's


Plooturahatutkimusta


Wiipuri-lehti kertoo plooturahoista numerossaan 92, 22.04.1896 rahojen käytöstä Suomessa:

"Meillä käytettiin Ruotsin vallan aikana 16-, 17-, vieläpä 18:llakin vuosisadalla n.s. plooturahoja, jotka Ison Vihan jälkeen olivat maassamme melkein ainoa raha, koska kulta- ja hopearaha hävisivät liikkeestä. Muodoltaan ne olivat nelikulmaisia waskipaloja, joiden kulmaan oli leimattu ruunu ja arvo keskelle, ja niitä oli arvoltaan 1/4 taalarista 10 taalariin asti. Neljän tai viiden plootun raha oli hyvin raskas kantaa, ja 10 plootua olikin jo warsin jykevä raha.

Kaupankäynti oli tietysti näissä oloissa hyvin hidasta ja hankalaa, sillä suurempaa rahamäärää kuljettaessa piti olla erityinen juhta, joka veti rahat paikasta paikkaan, kylästä toiseen. Ja kiusallista se myöskin oli. Olihan pakko odotella tilaisuutta milloin hevonen oli käytettänä rahankuljetukseen, ja niinpä Ruotsalaiset, jotka mielellään käyttävät kirous- ja mahtisanoja, owat asiasta tuskastuneet niin, että ovat tehneet siitä erityisen sananparren: "tusan platar!" (tuhatta plootua) - ja olihan siinä kyllä tuskastumisen aihetta, kun tuli lähteä liikkeelle tuhatta plootua mukana."

Kuvitelkaamme tuskailun määrää vaikkapa tästä "tusen platar!", tuhannen plootun kuormasta. Suurimmat näistä painoivat parhaimmillaan liki 20kg kappaleelta. Alunalkaen plootun ostovoima oli sidoksissa metallin määrään rahassa, joten isompiarvoinen raha oli varsin jykevä laatta, vaikka taasen pienimmätkään eivät juuri kämmentä pienempiä olleet.

Kuparista valssattuja plootuja (sv plåtmynt [plåt, levy, pelti]) alettiin valmistaa Ruotsissa vuonna 1644 kuparin ylituotannon ja hinnan sääntelemiseksi. Esimerkiksi vuonna 1716 lyöty ½ taalerin plootu painoi 378 g ja 1 taalerin plootu 756 g. Vuoteen 1674 asti plootuja tehtiin myös 3, 5, 8 ja 10 taalerin arvoisina, joista suurin painoi peräti 19,7 kg.

Tekstissä olevat päivämäärät ovat suurin osin tiedon (lehden, tms. tietolähteen) julkaisupäivämääriä, eivät välttämättä löytöhetken päiväyksiä. Lisään myöhemmin myös viitteet alkuperäisiin uutisiin.


Aika

Löytöpaikka

Nimellisarvot

Löytötapa

30.09.2018

Kesälahti

1 D 1716

Pelto, metallinetsintä

15.12.2014

Kopparberg

9 plootua, 2 kultarahaa

Sukelluslöytö hylystä

04.10.2014

Köyliö

1 D 1710

Pelto, metallinetsintä

29.05.2011

Kotka

1 D 1738

Pelto, metallinetsintä

14.10.2009

E-Karjala

167? plootun nurkkapala

Pelto, metallinetsintä

04.10.2009

Kauhava

1/2 daler 1728

Pelto, metallinetsintä

19.04.2007

Lappeenranta

2 D 1719, 1721, 1734
1 D 1715 (2), 1716 (2),
1721, 1723, 1727
½ D 1710, 1715, 1716, 1724, 1726, 1727, 1732

xx.xx.2002

Hankasalmi Kärkkäälä

53 kpl

-

xx.xx.1990

Koski

42 kpl

Perunanistutus/-nosto

xx.xx.1988

Vaasa Gerby

4 kpl

Rakennustyö

xx.07.1987

Laiva "Nicobar"

~5000 kpl

Sukelluslöytö hylystä

30.05.1985

Jakokoski, Riikola

2 D sm 1711
4 D sm 1720,1731, 1740 ja 1743

Perunanistutus/-nosto

xx.xx.1985

Heinävesi

2 D 1716

Peltotyö

xx.07.1984

Närpiö

1 kpl

Sukelluslöytö

80-luvulla

Pyhäjoki

~20 kpl

Rauniot, metallinetsin

1970-80 -luku

Kauhajärvi

Useita kappaleita, ei listattu

Rakennuksen purkutyö

xx.xx.1966

Ikaalinen, Vatsiainen

127 kpl, 1711-1740

-

xx.xx.1956

Kaarina Ravattula

1 kpl ½ D

Peltotyö

50-luvulla

Lehmo, Peltola

2kpl. mm.1 D sm 1724

Pellon kyntö

xx.xx.1931

Keuruu Liukko

useita kappaleita 1731-

-

xx.xx.1915

Lappeenranta

2 Daler 1729

Rakennustyö

xx.xx.1902

Uusikaarlepyy

-

-

22.06.1880

Sairakkala, Hollola

mahd. plootuja

Vanha saunarakennus

----------

----------

----------

----------

xx.xx.xxxx

Laihia

1 kpl

Vesijohtotyö

xx.xx.xxxx

Kasukkala

1710, 1715, 1716, 1719,
1721, 1723, 1724, 1726,
1727, 1732 ja 1734

-

xx.xx.xxxx

Rantsila Kerälä

ei tietoja

-

xx.xx.xxxx

Kesälahti

Plootulöytö

-

xx.xx.xxxx

Espoo Leppävaara

1 kpl 1725

-

xx.xx.xxxx

Kiuruvesi Tikkala

useita kappaleita

-


© HJ : Edellinen päivitys 06.10.2018

Alkuun - Suomeksi
To begin - English